Osasin odottaa, että tällä kertaa emme pääse perhehuoneeseen. Olinkin hieman peloissani, että miten pärjään osastolla, kun mies ei ole kanssani. Sain kuitenkin apua kätilöiltä aina, kun sitä tarvitsin. Sain vinkkejä imetykseen ja apua liikkumiseen.

Suuri yllätys oli se, miten pieni rakas vaaveli on. Kilon isosiskoaan pienempi, kyllä sen huomasi. "Minimies" päätti avata silmänsä nopeasti ja tykkää tarkkailla maailmaa etenkin keskellä yötä. Pieni ei pidä puolipotkuhousuista, sukista tai etenkään tumpuista, ne lähtevät heti. Käsien pitää olla vapaana ja pieni inhosi verensokerimittauksia, jolloin joku muu esti hänen jalkojaan liikkumasta vapaasti...

Raskausdiabetekseni teki sen, että pienen verensokeria mitattiin ahkerasti. Ensimmäinen lukema oli 2.3, silloin poika saikin lisämaitoa. Lukema ei ollut yllätys, sillä se saatiin, kun olin ollut pitkään vielä leikkauksessa ja heräämössä ja pieni oli joutunut odottamaan ensimmäistä imetystä. Seuraava arvo olikin jo paljon parempi, 2.9, sen jälkeen arvot olivat yli vaaditun 3. Paitsi juuri, kun aloimme toivoa kotiuttamista, sitten riviin tuli yksi 2.9. Sen jälkeen saimme onneksi loistavia arvoja, kuten viimeinen, joka oli kerrassaan loistava 4.5.

Osastolla oli haastavaa olla. Huoneessa oli kanssani toinen äiti vauvansa kanssa. Ensimmäinen huonetoverini ehdittiin kotiuttaa ja toinen saapui. Vauvoilla oli eri rytmi ja äänet, joten kun oma vauva nukkui, toisen heräsi tai sitten toisen pienelle tehtiin toimenpiteitä, jolloin huoneessa oli hälinää, ääniä ja valoa. Ja kun omassa huoneessa oli hiljaista, viereisessä huoneessa vauva huusi täyttä kurkkua. Lopputulos oli, että nukuin ekana yönä 1h20minuuttia, muina öinä kaksi tuntia ja pysyin välillä hereillä vain ihmeenkaupalla. Puhuinkin kätilölle, että haluamme kotiin niin pian kuin vauvan ja minun vointini asian sallii. Vauva syntyi lauantaina, vietimme sairaalassa sunnuntain, maanantain ja tiistai-iltapäivänä pääsimme kotiin.

Lähtotarkastuksessa mukava lastenlääkäri totesi, että vauvalla on kaikki hyvin. Pienet varpaat ovat siniset, koska verenkierto ei ihan siitä varpaisiin asti, naamassa on normaaleja hormoninäppylöitä. Saimme ohjeeksi viedä vauvan piakkoin neuvolaan painokontrolliin ja siinäpäs se. Oli ihana hetki päästä kotiin pienen kanssa! =)