Tämä viikonloppu on mennyt lasten merkeissä. Toista nyyttiä pohtiessa vauvat tulivat jo uniini ja koin herätyksen projektimme etenemisestä.

Eilen serkkuni toinen pikkuinen sai nimen. Olimme innoissamme ihastelemassa uutta vaavelia ja tapaamassa sukulaisia ja aiemmista juhlista tuttuja ihmisiä toiselta puolelta sukua. Tapahtuipa näillä kutsuilla keskustelu, joita kammosin etukäteen ensimmäisellä yrityskierroksellamme: minulle erikseen kerrottiin, että tarjolla olleet juustot sopivat odottajille. Huomasin, että minulla on 2 vaihtoehtoa: sanoa "hyvä tietää" ja aloittaa sukulaisten kesken spekulointi vatsani sisällöstä tai todeta jotakin raskauden kieltävää. Jotakin sinne suuntaan viittaavaa sitten sopersin.

Ymmärsin kuitenkin tulleeni pitkälle edellisestä Plan B- ajastamme. En hermostunut, en kauhistunut, en analysoinut tilannetta pitkään mieheni kanssa, mainitsin kyllä asiasta. Olen edistynyt, erinomaista.

Yrittäminen ei ehkä ole mielessä ihan joka hetki, mutta viime öinen uneni paljasti, että mielessä se on kyllä: unessani ystäväni ja hänen miehensä tapittivat tiukkaan tahtiin vatsaani ja kommentoivat, etteivät saa katsettaan irti "poikavatsastani". Minä taas totesin unessa kipakkaan tapaan, etten odota ja lähdin paikalta. Oikeassa elämässä vastaavalla kipakkuudella olisi varmasti aina joskus käyttöä... 

Täjusin tänään hyvin selkeästi, että aika kuluu. Jokainen kuukausi vie uuden pikkuisen saapumista kauemmaksi ja kauemmaksi. Mieheni matemaattinen puoli ehkä toteasi, että samalla todennäköisyydet onnistumiseen kasvavat, sillä jos suuri prosentti onnistuu vuoden sisään... Minä taas toivon niin olevan. Kurkkuani vain alkoi kuristaa, kun huomasin vauvasivuston laskurista, että ellei tärppiä saavu muutaman kuukauden sisään, toinen pikkuisemme saattaakin saapua 2015. En ollut ajatellut asiaa sen kummemmin ennen tätä hetkeä ja nyt hieman kauhistuin. Aika kuluu, totta kai se kuluu, ja samalla laskettu aika- kohdan päivä ja kuukausi muuttuvat. En vain osannut varautua, että vuosi saattaisikin olla jotakin muuta kuin 2014.

Tämä havainto oli todellinen herätys. Se säikäytti. Olin jotenkin vain olettanut, että onnistuisimme saamaan toisen vauvan 2014. Nyt ymmärrän, että on myös täysin mahdollista, ettei niin käykään. 2014 tuntuu olevan vain niin lähellä ja 2015 suorastaan tähtitieteellisen kaukana...

Nyt vain toivotaan, etten onnistu panikoimaan tätä kiertoa harakoille. Alkava viikko ratkaisee, että miten loppukierrossa käy.