Täällä sitä makoillaan,vuodelevossa synnärin osastolla. Voidaan siis sanoa, että sain synnytystapaa arvioidessa hieman erilaisia uutisia kuin odotin etukäteen.

Lääkäri oli ihmeissään,että olin jo saanut ajan, mutta aloitti normaalin tutkimuksen. Ultraan ja sisätutkimukseen pääsimme, kun sokkitieto tuli: kehoni on jo valmis synnyttämään eli kohdunkaula on kadonnut,olen kahdelle sormelle auki ja paikat ovat pehmenneet.

Minut siis otettiin saman tien osastolle,koska on riski,että vauva syntyy ihan minä hetkenä tahansa. Minun ensireaktioni oli: enkö voisi käydä kotona hakemassa tavaroita? Vastaukseksi avustava kätilö kävi hakemassa pyörätuolin ja kärräsi minut osastolle.

Hetkeä myöhemmin olinkin jo osastolla ja olin saanut ekan kortisonipiikin.Soitin miehelle ja kerroin uutiset ja pyysin tuomaan minulle tarvikkeita.Kerroin äidillekin uutiset ja yhdelle kaverilleni.

Olihan se karua saada eteensä kolme kirjasta pikkukeskosista,olen nyt ne lukenut,välillä itkin ja taas luin.

Onneksi läheiset toivat kirjoja ja lehtiä,mehua ja naposteltavaa. Omat vaatteet saavat olon tuntumaan normaaliksi, vaikka minulla onkin sairaalan pyjamahousut lainassa,ne tuntuvat juuri äitiysfarkkuja paremmalta.

Oli siis todella suuri yllätys saada vuodelepokomennus, koska en ollut saanut mitään vinkkejä siitä,että jokin on vinossa. Mutta täällä olen saanut muutamia kipeitä suppareita ja niihin lääkitystä .Niista johtuen menetin oikeuteni liikkua ruokatilaan,saan vain mennä vessaan ja suihkuun,muuten lepään.

Nyt on tärkeintä päästä viikolle 32, joka alkaa huomenna.Viikolla 34 ei enää synnytystä estellä.Kotiin saatan päästä juhannukseksi.