Viime yö menikin sitten pipariksi.

Menin nukkumaan hieman yli 23. Heräsin ensimmäisen kerran vessaan jo pari minuuttia vaille puolenyön ja toki jäin hereille odottamaan sen pari minuuttia. Luin silloin kirjan uuden viikon tekstit. Mies valvoi leffaa katsoen, joten luimme isänkin puolen tekstin.

Seuraava herätys olikin sitten sitäkin tuskallisempi, sillä minut herätti kivulian supistukseni. Niin paljon ei yksikään sairaalassa tuntemani supistus sattunut. Supistus ilmestyi klo 2.10. Tarkistin ajan siltä varalta, että niitä tulee enemmän. 

Supistus kesti oman aikansa ja vaikka se jäi yön ainoaksi, se pelästytti minut pahasti. En nukahtanut pitkään toviin, kun panikoin kaikkea, mitä sairaalakassissa ei vielä ole ja mitä meiltä vielä puuttuu... 

Onneksi mies oli hereillä kivun hetkellä, niin saatoimme hetken verran jutella supistuksen loputtua. Se rauhoitti hieman. Mies silti nukahti paljon ennen minua. Itse asiassa tajusin nukahtaneeni jossakin vaiheessa vasta aamulla, kun herätyskello soi. 

Supistus muistutti minulle, että vaikka tänään on poksunut täyteen uusi raskausviikko, rv 34+0, minun on silti otettava rauhallisesti ja rennosti ja levättävä niin paljon kuin mahdollista. Vauvalle jokainen uusi päivä ja viikko on suuri asia juuri nyt.