Olen nyt pari päivää pitänyt suurta salaisuuttamme: kolmatta raskauttani. 

Tiistaina, aivan yllättäen, iski tavaton väsymys. Sellainen väsymys, etteivät silmät millään meinaa pysyä auki, eikä kestä kauaa, kun sitä nukahtaa. Sohvalle. Kesken päivän. Kun siitä torkahduksesta heräsin, mieleeni tuli vahvasti poitsun odotus. Silloin nukahtelin aivan samalla tavalla. Mieleeni nousikin kysymys: voisinko olla tällä kertaa aivan oikeasti raskaana?

Toki oli meneillään jo kp 35/28. Realisti muistutti, että olen aiemminkin ollut päivässä 35 ilman, että se merkitsi mitään sen kummallisempaa. Toivo kuitenkin heräsi.

Oli aivan pakko tarkistaa, että löytyykö kaapista vielä yksi raskaustesti, joka jäi aiemmin käyttämättä. Löytyihän se. Lasten puuhaillessa omiaan suuntasin vessaan ja tein testin. En uskaltanut ihan oikeasti viellä haaveilla plussasta, kunhan saisin kehon käyntiin, jos se siitä oli kiinni.

Testi kuitenkin näytti jo hyvin nopeasti kahta viivaa. Poistuin huoneesta pariksi minuutiksi ja odotin testin ohjeen mukaisesti. Siinä ne yhä olivat, kaksi punaista viivaa. Plussa. PLUSSA! 

Voin tunnustaa, että kesti pieni tovi tajuta, että ne kaksi viivaa olivat ihan oikeasti siinä. Kesti tovin, että aivot pääsivät mukaan riemuun: VAUVA!!! Me saamme kolmannen vauvan!!!

Pientä epäuskoa, iloa, suunnatonta riemua. Eikä tämä ollut kuin kierto numero 24. =D