Esikoista odottaessani ystäväni eivät järjestäneet minulle Baby Showereita eli vauvakutsuja. Tällä kertaa taas sain juhlat. Tavallaan.

Olen kaveripiirini juhlaorganisaattori. Rakastan kaikenlaisten tapahtumien järjestämistä, joten olen ollut mukana järkkäämässä yllätyssynttäreitä, polttareita, vauvajuhlia, Halloween-kemuja, tupareita ja tavallisia kutsuja. Siksi ei ollutkaan mikään suuri yllätys, joskin pettymys, etten saanut baby showereita esikoista odottaessani. Kaverit odottivat, että järjestän ne itse. En halunnut tehdä niin ja koska vietin suuren osan raskaudesta vuodelevosta, en todellakaan olisi siihen pystynyt haluamallani tasolla.

Olin salaa toivonut, että tällä kertaa tilanne olisi toinen ja saisin Baby Showerit. Olin mukana järjestämässä kaverilleni juhlat, joihin hankin teemaan sopivat servetit, tein koristeisen kakun, kakkutikkareita ja keksejä, joissa oli vauvan sukupuolen väri ja vauvan lempinimeen sovitettu muoto.

Tänään kaksi ystävääni saapui meille kylään ja kuulin, että nämä kemut ovat ystäväni synttärien lisäksi Baby Showerini. Ajattelin, että jahas. Sain luumuja, vadelmia, patonkia ja minipizzoja (näistä tämä radilainen uskalsi syödä jugurtin kanssa vadelmia). Tein itse tarjolle suolaisen piirakan, bravuurini. 

Vauvaa lahjottiin vaattein: samettinen takki, pipoja, yöpuku, body. Kaikki olivat kauniita ja eri kokoa kuin meidän hankintamme. Se oli kiva ajatus.

Toki olisi ollut kivaa, jos kutsut olisivat olleet viikonloppuna, jolloin lisää ystäviä olisi päässyt paikalle ja jossakin muualla, sillä stressasin ystävien tuloa, koska en ole pystynyt siivoamaan samalla tavalla kuin normaalisti juuri nyt... Mutta olihan se kivaa jutella kamujen kanssa ja vaihtaa kuulumiset. Samalla esikoiseni pääsi seuraamaan, että millaista arki vauvan kanssa voi olla, sillä yhdellä ystävälläni oli vauvansa mukanaan.